maanantai 31. lokakuuta 2011

UGG:seillani on sukat

Pikkusiskoni kävi Australiassa ja toi minulle UGG:sien sukat! Hauska tapa tuunata UGG:sit! Ei nämä nyt tietenkään mitkään bisnes-kengät ole, mutta varsin kivat talvikengät vapaa-ajalla ja toimistokäyttöön. .

Sukat paketissaan

Tyylinä säärystin.

Vaihtoehtona varsisukka.

Näky edestä.

Rennolla otteella.

Valittu lopputulos.
Tilasin juuri äsken harmaat UGG:sit. Esitellään niitä, kun joskus saapuvat perille.

perjantai 28. lokakuuta 2011

Lumene, I fell in love with you!

Kuinka paljon sinulle merkitsee suomalaisuus valinnoissasi? Minulle se on tärkeää, mutta ei välttämättä aina niin tärkeä mitä pitäisi olla. Toisaalta valintani riippuu paljon siitä mitä olen ostamassa ja valitettavasti hinta on monesti se määrittävin tekijä. Eilen koin käännytyksen.

Olen kyllä käyttänyt Lumenen tuotteita vaihdellen sen jälkeen, kun olen päässyt irti vaipparasvan aikakaudesta ja saanut tehdä itse omat valintani. Mitään suurempaa suhdetta Lumeneen minulla ei kuitenkaan ole ollut. Meikkaaminen ja ihonhoito on arkinen puuha, jota on kiva upgreidata kivoilla purnukoilla ja mukamas hetivaikutteisilla tuotteilla. Luksusta elämään ovat tuoneet chanelit ja yvessaintlaurentit.

Yrittäjyydessä (tai ylipäätään johtotehtävissä) on se mahtava puoli, että pääsee mukaan upeisiin verkostoihin, kuten nyt tämä meidän ikioma LIB:imme, eli Ladies in Business. Meitä on noin 30 aktiivista yrittäjinä tai johtotehtävissä toimivaa upeaa Leidiä, joiden kanssa tapaamme vähintään kerran kuukaudessa verkostoitumisen, ystävyyden, shampanjan ja uuden oppimisen merkeissä. Voin kertoa LIB:eistä joskus lisää. Tämä blogi on omistettu Lumenelle.
Lummene-järven maisemissa saa upeita kuvia!
Hame Elementsistä Turusta, niittivyö Lindexiltä

Tässä osa meitä Lumenella olleita LIBejä, eli Maija Paraplystä, Marita (entinen sohvakauppias), Elina Juridialta, Outi Sulakkeelta, minä, Johanna Inforista, Pirkko MTV:ltä, Heidi Eventgardenilta, Eppu Mepiltä ja Anne Nordealta. Kuvasta uupuu Ursula, Saila-Mari, Jaana ja toinen Pirkko.
Lumenen pääkonttorin eteisessä. Brändiuudistuksen myötä tänne on kuulemma ensi viikolla tulossa uudet kalusteet. Vanhatkin ovat kyllä tyylikkäät!

Saimme LIB:ien kanssa kunnian tulla kutsutuksi Lumenelle. Yksi meistä, Ursula, on Lumenen Vice President, Marketing, eli markkinointijohtaja ja pääsimme katsomaan miltä Lumenen tehdas näyttää ja kokeilemaan Lumenen tuotteita.

Tutustumassa tehtaaseen


Minusta tuli Lumene-fani instantly:

  1. Tuotteet valmistetaan lähes 100% Suomessa, Espoossa Lumenen Kauklahden kahdella tehtaalla.
  2. Lumenen tuotteissa käytetään kasviperäisiä aineita. Kaikkea sitä mitä Suomen luonnosta löytyy mustikasta lakkaan ja tyrniin. Hunaja on ainoa eläinperäinen ainesosa mitä Lumene käyttää.
  3. Lumene työllistää Suomessa tuotteidensa valmistamiseen pari tehtaallista työntekijöitä. Eikä  edes harkitse tuotannon siirtämistä ulkomaille.





Tiesitkö muuten, että pohjoisen mustikoissa on moninkertainen määrä antioksidantteja ja muita ihon terveyteen vaikuttavia aineisosia mitä viljellyissä mustikoissa?

Pääsin kotiin kassillisen kanssa Lumenen tuotteita ja heti illalla sivelin kasvoihini Deep Repairing Day Creamia Ex Cell ent Future -sarjasta. Tätä olen käyttänyt aiemminkin ja päivävoide riittää hyvin yövoiteeksikin.


Lähes koko setti mitä osin ostin, suurimmaksi osaksi sain kotiin viemiseksi. Kiitos!
Suosi suomalaista työtä ja luontoa. Minäkin aion vastedes.

perjantai 21. lokakuuta 2011

Mainonnan uhri

Nyt kävi sitten sillä tavalla, että bongasin jonkun juuri selaamani naisten lehden välistä Nanson mainoksen. Minulla on sellainen viha-rakkaus -suhde Nansoon. Rakkauden puolelle pääsee olemalla suomalainen tekstiilialan yritys ja tarjoamalla design-tuotteita. Toiseen äärilaitaan pääsee sillä, että Nanson värimaailma on useimmiten minulle joko liian tylsä tai liian ankea. Minulla on yksi mahtava, suuresti rakastamani löytö Nansosta, trikoinen kirkkaan vihreä kokomekko. (Laitan siitä kuvan joku kerta) Useimmiten Nanson värit ovat kuitenkin murrettua, tylsää ja jotenkin harmaata. Nytkin mallistossa on vihreää, punaista ja violettia, mutta kaikista puuttuu kirkkaus ja tilalla on tunkkaisuus.

Palatakseni tähän mainonna uhriksi joutumiseen. Löysin siis mekon, jonka kuosi on Paola Suhosen, olkapäissä on "puhvihihat" ja edessä naruilla sidottava iso rusetti. Pituus juuri polvien yläpuolelle ja malli tyköistuva. Tässä oli yhdistettynä kaikki mekkomieltymykseni!

Ja tältä se nyt sitten näyttää.


Ja sanottakoon se, että olen 174 cm pitkä ja tämä mekko on kokoa S. Nanson mitat ovat reiluja ja karppauskuurini on purrut.

Kampaajalla bongattua

Kiireisenä yrittäjänä ja äitinä en meinaa lehtiä oikein ehtiä lukea enää. Meille tulee vaikka mitä lehtiä kotiin, puhumattakaan niistä, joita vielä ostan ja silti lukemattomien lehtien pino sen kuin kasvaa kasvamistaan..

Kampaajalla sitä ehtii pakostakin aina lukea tuoreimmat juorut ja tarttua niihin sisustuslehtiin, joita ei meinaa arjessa ehtiä läpikoluta. Tällä viikolla silmiini tarttui pari hauskaa juttua Koti ja Keittiö -lehdestä.


Olen etsinut poikani huoneeseen jotain kivaa pikkunaulakkoa. En tiedä tarkalleen mitä haen, mutta tiedän kyllä kun löydän sen mitä haen. Nämä Twiittaaja-naulakot osuivat silmääni. Todella sympaattiset. Googlasin Design Lifen sivut ja siellä oli muitakin hauskoja naulakoita sekä lapsille että yleisesti kotiin. Hinnatkaan eivät päätä huimaa ja taatusti yksilöllisiä!


Toinen bongattu juttu, joka pisti silmään lähinnä ehkä värin vuoksi.. (Fuksia on ihan superfeivörittini!) Tämä kaikki johtohässäkkä mitä maailma on täynnä on saanut ilmeisen taistelijan vastaansa johtojemma-verkkokaupasta. Jos johtohässäkkä ärsyttää sinuakin ja haluat taltuttaa tämän ilkimyksen, näillä näyttäisi olevan apua tarjolla erilaisissa muodoissa.

Ja ei, tämä ei ole maksettu mainos. Mutta otan mielelläni vastaan nuo lintunaulakot, jos Design Life tämän pongaa ;)

torstai 20. lokakuuta 2011

Inspiroivia yrittäjätarinoita kaivataan


Tiedättehän sen Olivia-lehden jutun, joka minusta kirjoitettiin? Uusi lehti ilmestyi jo, joten voinen nyt julkaista linkin tähän juttuun. (Linkki menee yritykseni sivuille, jossa on linkki varsinaiseen pdf:ään.)




Sain viikko sitten puhelun eräältä ihanalta naishenkilöltä, joka pohti yrittäjäksi ryhtymistä ja oli inspiroitunut yrittäjätarinastani. Yrittäjätarinat ovat minullekin tärkeitä inspiraation lähteitä. Yrittäminen on jotain niin voimallista ja yrittäjät yleensä ihmisinä hitusen omituisia (suuruudenhulluja, himourheilijoita, äärisuorittajia, yökuikuilijoita, yli-ihmisiä, ääripositiivisia..), että aidot tarinat nyt vaan ovat mehukkaita, innostavia ja kannustavia. Suosittelen muillekin kuin yrittäjille!

Editoimaton kuva minun, teksti Piitun (Piia-Noora Kauppi, ihana LIB-siskoni)

Palatakseni takaisin tähän puhelimen pirinään. Hän siis soitti minulle, kertoi liikeideastaan ja juttelimme 1,5 tunnin ajan hänen ajatuksistaan, peloistaan, murheistaan, huolistaan ja motivaatiostaan ryhtyä yrittäjäksi. Puhelun päätteeksi hän totesi laittavansa asian vireille ja ryhtyvänsä tuumasta toimeen. Tuntui hyvältä rohkaista jotain toista tälle upealle, pelottavalle, mielettömälle, innostavalle, mahdollisuuksia täynnä olevalle matkalle! Muistui mieleeni myös vuosi 2009, kun itse pohdin, epäröin, mietin, murehdin ja vatvoin samaa asiaa. Kun rohkaistuin tekemään päätöksen, kivi tippui harteiltani. Näin oli tarkoitus tapahtuakin!

Sain myös kutsun Laurea ammattikorkeakoulun kohta käynnistyvään Entre Akatemiaan puhujaksi. Kerron tästä lisää, jahka saan itsekin lisätietoa. Kyseessä on kuitenkin ohjelma opiskelijoille, jossa kannustetaan yrittäjän elämään. Saan jakaa omaa tarinaani ja kokemuksiani ohjelmaan osallistuville seuraavan, arviolta puolen vuoden ajan.

Vaikka yrittäjänä oleminen vaatii jakomielistä persoonaa ja kykyä hoitaa miljoonaa riippuvaa, roikkuvaa, erääntyvää ja vireillä olevaa asiaa samalla kun myyt, markkinoit, teet ja tuotat, ei tämä nyt mitään kvanttifysiikkaa ole. Ainakaan meille aikaansaaville naisille ;)

Yrittäminen on aivan mieletön polku, jossa ei voi kuin voittaa. Kävi miten tahansa. Vai mitä itse tuumaatte?





sunnuntai 9. lokakuuta 2011

Cannes Grand Parc


Vietimme Cannesin loma/työreissumme ystäviemme Heidin ja Jonnin vieraina heidän loma-asunnollaan Cannes Grand Parcissa. Asunto on kiva kaksio suljetulla asuinalueella, josta on muutaman kilometrin matka alas Cannesin keskustaan. Julkinen liikenne kulkee lähes portilta ja matkaa Nizzaan omalla autolla on noin puolen tunnin ajomatkan verran. Heidi ja Jonni vuokraavat asuntoa, tuolta linkistä lisätietoa.

Toisella on huivi 30 asteen lämmössä (liikaa), toinen sukkuloi Grand Parcin alueella yöpuvussa..

Cannes Grand Parcin alue


Alueella on uima-allas, jonka käyttö on asukkaille (myös vuokralaisille) ilmasta. Asunto on täysin varusteltu wifi mukaan lukien. Eihän me muuten oltais voitu tehdä töitä ja bloggailla sieltä käsin..
Ulkomailla kannattaa muuten poistaa puhelimesta roaming-mahdollisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että et pääse verkkoon 3G:llä. Se ei nimittäin kannata. Satanen meni muutamassa tunnissa, kun laite päivitti sähköpostia ja joku muukin surffaili verkossa wifin ulkopuolella. Ei siis foursquare-loggauksia, ellei paikalla ole wifiä!

torstai 6. lokakuuta 2011

Shoppailua ja ruokailua Cannesissa

Näissä syysmyrskyissä, raekuuroissa ja kipakassa ilmassa muistelee lämmöllä Cannesin lomaa. Lämpötila kohosi parhaimmillaan +33 asteeseen. Siinä oli hellevaatteetkin liikaa!

La Croisetten varrelta. Eipä tietenkään osunut yhdenkään liikkeen ikkuna tahi julkisivu tähän kuvaan..

Cannes on suloinen kaupunki, paljon pienempi tai ainakin pienemmän ja intiimimmän oloinen mitä Nizza, mutta näin teemaan liittyen; omaa kyllä erittäin monipuoliset shoppailupaikat. La Croisette, pääostoskatu kulkee rannan suuntaa ja vilkkaan kadun varrelta löytyvät lähes kaikki luksusmerkkiliikkeet. Lisäksi kaupunkissa on pari muuta ostoskatua, josta toiselta löytyvät high street -merkit ja vähän muutakin ja toiselta basaarityyppiset liikkeet.
Juhlimme viimeisenä iltana syntymäpäiviä ja aloitimme ne jo Carltonin terassilta. Pulut ne hyppelivät pähkinäkulhosta toiseen, kun silmä vältti. Epäilemättä sama pähkinäkulho vain siirreettiin täytettynä toiseen pöytään.. nimimerkillä öglöö.

Kukas muukaan tuolta takaa kurkkaa kuin itse päivänsankari!
Ne värit, kirkkaana hohtava sinitaivas, kasvit, puut ja kukkaset! Niihin hurmaantui! Teiden varsilla oli muuten ihan mielettömän kokoisia puutarhaliikkeitä, joissa myytiin - no ei ihan ruukussa, vaan kunnon säkeissä järjettömän kokoisia puita. Siitä palmu rekka-auton perälavalle ja takapihalle!

Carlton takana, jalassa halppis varvastossut, päällä H&M lastenosastolta (pakko mainita, kun se on minulle aika harvinaista..) ostettu mekko, vyö Selected ja kassi LV.

Housut / Zara, neule  ja huivi / St Tropezin joku liike
Shoppailukierroksella matkaan tarttui ainoastaan Guccin huivi. Sekin meni Heidin osoitteeseen. Etsin kuumeisesti itselleni luvattua syntymäpäivälahjaa, mutta eipä mitään kivaa löytynyt. Vannottuna LV-fanina huomasin itsessäni pientä vispausliikettä Guccin liikkeeseen. Tajusin nimittäin miten paljon halvemmat tuotteet huomattavasti laajemmasta mallistosta Guccilla on verrattuna Vuittoniin ja päätin, että uuden vuoden matkalla Manchesterissä mennään Guccilta hakemaan synttärilahja. Minulle.

Illan tullen oli aika suunnata takaisin Cannesiin. Söimme dinnerin vanhan kaupungin ravintolakujalla La Manoir -nimisessä ravintolassa. Ruoka ei ollut kummoista, mutta koko loman asiakaspalveluun verrattuna tämän paikan henkilökunnan palveluasenne oli niin mieletöntä, että ei siitä ruuasta niin väliä. Olin jo unohtanut miten tylyjä ranskalaiset osaavat olla ja miten vähän he välittävät asiakkaista. Tuli muistuksia, ja useaan kertaan.